Blogit

Keskustan puheenjohtajan näkemyksiä ja ajatuksia ajankohtaisista asioista Juhasi

Ajankohtaisia asioita Keskustan äänenkannattajasta, lue Suomenmaa

KESKUSTAN UUDENMAAN PIIRIN KANNANOTTO PIIRIKOKOUKSESSA 6.10.2018

UUDENMAAN KESKUSTA: REILUN KAUPAN PERIAATTEET MYÖS KOTIMAISILLE TUOTTEILLE
Ruoka on jokapäiväinen välttämättömyys ja elämisen ehto. Ilman ruokaa emme selviä.

Kotimaisen ruoan ostaminen auttaa koko yhteiskuntaa. Kun kuluttaja
ostaa kotimaassa suomalaisesta viljasta valmistetun leivän, se on jo
ostohetkellä antanut työtä monelle ammattilaiselle: esimerkiksi
myyjälle, varastohenkilölle, autonkuljettajalle, sisäänostajalle,
pakkaajalle, leipurille, myllärille, laborantille ja
viljanviljelijälle. Ennen viljelijän työtä leivän matkaan on voinut
vaikuttaa jo lannoitteenvalmistaja, siemenmyyjä, tuotantoneuvoja,
maataloussihteeri ja ELY-keskuksen viranhaltija.
Heistä kaikki muut
saavat palkan tekemänsä työn perusteella, paitsi varsinainen
ruoantuottaja. Hän saa myymästään tuotteesta hinnan, joka ei edes tukien
kanssa kata tuotantokustannuksia. Hänelle ei jää palkkaa, jolla kykenee
elättämään itsensä ja perheensä.
Kauppa sanelee tällä hetkellä
sekä sen mitä kuluttaja ruoasta maksaa että sen mitä tuottaja siitä saa.
Tulonjakoon ruokaketjussa pitää saada muutos ja siksi Uudenmaan Keskusta kannustaa ottamaan käyttöön reilun kaupan periaatteet myös kotimaisille tuotteille.

Tilojen tuloksen pienuus tai jopa miinusmerkkisyys on johtanut muun
muassa alan tuotekehityksen näivettymiseen. Tämän takia vähäisetkin
hankinnat ohjautuvat ulkomaille, mikä entisestään rapauttaa valtion
taloutta.
Kannattava maatalous toisi työtä ja tuloa
tavarantoimittajille ja palveluntarjoajille, kuten kuljetusyrittäjille,
rakennustarvikeliikkeille ja maarakennusyrittäjille. Jos tuottajat
saisivat tuotteistaan kunnon korvauksen, myös kuntien verotulot
kasvaisivat.
Suomessa on meneillään voimakas kaupungistuminen. Sen
onnistumisen edellytyksenä on laajamittainen oma ruoantuotanto. Lähellä
tuotettu ruoan raaka-aine - olipa se lihaa, kalaa, viljaa tai kasviksia -
on ympäristön kannalta paljon parempi vaihtoehto kuin kaukaa ulkomailta
tuotu.
Elintarviketurvallisuus on Suomessa huippuluokkaa. Myös
eläinten hyvinvointi on meillä korkeammalla tasolla kuin monessa muussa
länsimaassa. Suomessa siat saavat pitää saparonsa ja kanat nokkansa.
Meillä antibiootteja annetaan vain tarvittaessa ja sopiva määrä, ei
varmuuden vuoksi.
Uudenmaan Keskusta
kannustaa jokaista ostamaan kotimaista puhdasta ruokaa. Tällä turvataan
tuottajien, muiden yrittäjien sekä monen palkansaajan työpaikat.

Keskustan varavaltuutettu Maija Vanhasen Puhe

Vantaan maa- ja asuntopoliittisista linjauksista
Vantaan kaupunginvaltuusto 18.6.2018


Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Me rakastamme Vantaata. Me rakastamme sen metsiä, jokia, peltoja ja
katuja, kahviloita ja liikenneyhteyksiä. Keskustan päämääränä on
tavallisen kaupunkilaisen hyvinvointi. Kaavoituksen pitää palvella
kaupunkilaisen tarpeita eli lähimetsiä ja vesistöjä tulee vaalia,
palveluiden saatavuudesta ja laadusta huolehtia, ja liikenne on
suunniteltava realistisesti ympäristö ja tekninen kehitys huomioiden.

Vantaan kehittäminen yhteistyössä kaupunkilaisten, virkamiesten ja poliittisten
päättäjien kesken sujuu aina vaan paremmin, kun osapuolet ovat
avoimessa keskustelussa ja vuorovaikutussuhteessa. Kaupunkilaisilla on
oltava aito, suora vaikutusmahdollisuus. Päätöksenteossa teemme
kompromisseja, jotka eivät aina miellytä kaikkia. Meidän mielestämme
maa- ja asuntopoliittisissa linjauksissa on paljon hyvää, mutta muutama
kohta, jotka syystä tai toisesta ei ole muiden ryhmien hyväksymiä.

Keskustan uudessa periaateohjelmassa sanotaan: ”Koti on aina yhtä tärkeä, olipa
se punainen tupa tai kerrostalokaksio. Jokaisella on oltava mahdollisuus
asua kohtuuhintaisesti toiveidensa ja elämäntilanteensa mukaisesti.
Asuntolainasta ja vuokrasta selviäminen ei saa olla kenellekään
elämäntehtävä.”

Periaate sopii Vantaallekin erityisen hyvin. Keskustan valtuustoryhmä on
ehdottanut ARA-tuotannon lisäämistä, mutta ei ole saanut sille
kannatusta. Siitä huolimatta toivomme, että tästä salista löytyy muitakin, jotka ajavat
kohtuuhintaista asumista, konkreettisin toimin, ei vain puheissa!

Me emme julistaudu yhden alueen puolueeksi, vaan hoidamme kaikkien
vantaalaisten asioita, niin keskustoissa, lähiöissä kuin vanhoilla,
harvaan asutuilla alueilla. Vanhatkin alueet tarvitsevat
kunnallistekniikan. Ei ole kyse villistä kaavoittamisesta tai
poikkeuksellisen vaativista pyynnöistä, vaan perusoikeuksista, joiden
toteuttaminen kaupungissa pitäisi olla mahdollista. Yleiskaavatyössä on
ratkaistava asemakaava-alueiden ulkopuolelle jäävien tonttien omistajien
oikeus rakentaa omalle tontilleen. Tästä on löydettävissä yhteinen
tahtotila, vielä puuttuu konkreettinen linjaus.

Keskustoissa puhetta herättää korkea rakentaminen. Me emme näe sitä itseisarvona,
vaan riskinä kohtuuhintaisuudelle.  Keskusta haluaa puhua
kaupunkiviljelyn ja pienyrittäjyyden puolesta. Ne ovat osaltaan luomassa
uudenlaista keskustakulttuuria ja sitä urbaania pöhinää, jota tuemme kaavoituksen keinoin. Myyr York eli Myyrmäki-liike on virkistävä esimerkki vahvasta lähialueen identiteetistä.

Segregaation ehkäisy on kaavoituksen tärkeimpiä tavoitteita erityisesti keskustoissa
ja lähiöissä. Kannatamme rajoituksia asuntojen hallintamuoto- ja
asuntotyyppijakaumaan. Erityisesti uusien isompien rakennuskohteiden
täyttyessä sijoitusyhtiöiden omistamilla pienillä asunnoilla, on uhka segregaation
kasvamisesta suuri. Keskustan valtuustoryhmä haluaa nähdä Vantaalla
myös jatkossa pientaloja ja pienimuotoisempaa rakentamista
kerrostalohuuman rinnalla. Kotitalouksilla pitää olla mahdollisuus asua
heidän elämäntilanteeseensa sopivissa asunnoissa. Rakentamisen
korkeasuhdanteen keskellä on myös koko ajan pidettävä mielessä laatu.

Vantaan tulevaisuuskuvissa painottuvat lähimetsät. Yleiskaavatyössä
viheralueiden tarkasteluun kiinnitetään kyllä huomiota, mutta on hyvä,
että tämä ajatus on mukana kaikissa kaavoitukseen vaikuttavissa
dokumenteissa. Lähimetsä, tai pelto tai jokimaisema, on henkireikä
meluisassa ympäristössä asuvalle kaupunkilaiselle.

Vantaalla ei pidä tehdä samanlaista virhettä kuin mitä Helsinki yrittää ajaessaan
Keskuspuistoa rakentamisen alle. Hallinto-oikeus joutui puuttumaan
asiaan ja pelastamaan arvokkaan metsäalueen. Vehreyttä tulee Vantaalla
tuoda asemakaavatasolla jokaisen kaupunkilaisen maisemaan, luonnon
monimuotoisuuden ja kestävän kehityksen vuoksi. Tätä tukee Suomen
kulttuurirahaston ja ajatuspaja e2:n
tuore yli 6000 vastaajan tutkimus. Vaikka suomalaisista 70 prosenttia
asuu kaupungeissa, enemmistö viihtyy luonnon läheisyydessä. Vantaa voisi
profiloitua yhdistämällä näkyvästi sekä kaupungin että luonnon
läheisyyden hyvät puolet.

Olen kaupunkisuunnittelulautakunnassa pitänyt useita puheita pysäköinnistä
(kuten ovat muutkin). Jo nyt kaavoituksessa varaudutaan sähköautojen ja
yhteiskäyttöautojen tuloon ja arvioidaan autojen määrän vähenevän. Me
välitämme ympäristöstä ja haluamme, että julkisen liikenteen, pyöräilyn
ja kävelyn reittejä tulee parantaa. Ymmärrämme myös, että arjessa moni
valitsee auton, koska se on se kulkuneuvo, jolla on realistista ehtiä
töihin, päiväkotiin ja harrastuksiin. Tällä hetkellä itseohjautuvien
autojen tulo tuntuu kaukaiselta, mutta ei se sitä ole. Miksei Vantaa
valmistaudu uusien teknisten ratkaisujen tuloon?

Tekevätkö maa- ja asuntopoliittiset linjaukset parempaa Vantaata? Osittain kyllä.
Me keskustalaiset haemme ratkaisuja, joilla tavallisen kaupunkilaisen
on varaa asua ja mahdollisuuksia viihtyä ja nauttia vehreydestä.
Katsomme tulevaisuuteen, mutta jalat tukevasti maassa.


Kiitos.